PAANUKATTO JA TERVAUS:


 

Olemme yksi harvoista paanukattojen ja tervauksien tekijöistä Suomessa. Oikeat työmenetelmät ja työn tekemisen kautta saavutettu kokemus ovat välttämättömiä edellytyksiä paanukaton huolto- ja korjaustöiden onnistumiselle. Paanukattojen tervaaminen on tarkkuutta vaativaa ammattimiesten työtä. Paanut: Paanuja tehdään perinteisesti käsityönä halkomalla ja veistämällä, jolloin niiden syyrakenne säilyy ehjänä ja paanuista tulee tervattuina kestäviä. Paanut sopivat parhaiten jyrkkiin kattokulmiin ja aluskatteeksi perinteiseen paanukattoon kuuluu tuohi. Paanujen naulaus tehdään litteillä takonauloilla ja yksi naula per paanu on riittävä määrä. Toisessa kerroksessa paanu tulee naulatuksi vielä "hännästään", joten paanun mahdollinen vaihto on helpommin tehtävissä. Paanuja Hattulan Pyhän Ristin kirkon katolta vuodelta 1979: Tervan laatu: Oikean rakenteen ja ensiluokkaisen puutavaran käytön lisäksi täytyy muistaa, että katon tervauksessa tervan laadulla on ratkaiseva merkitys. Eri tervalaatuja ei tule sekoittaa keskenään, ellei olla täysin varmoja siitä, että terva on täysin puhdasta (lisä-aineetonta). Eri polttajien tervan laatu vaihtelee huomattavasti, koska osa polttajista käyttää raaka- aineena sekapilkettä (havu- ja lehtipuuta). On saatava 100 %:n varmuus siitä että terva on poltettu pelkästään mäntypuusta. Samoin on saatava selvitys polttotavasta, eli onko terva haudassa vai säiliössä poltettua. Myös polton ajankohta on varmistettava, eli onko kysymyksessä vanha seisotettu terva vai nuori, saman kesän poltosta saatu terva. Lähde: Terva ja paanukatot, Olli Caven, Museovirasto / rest Mielenkiintoisia linkkejä: Metsänkylän navetta www.rakennusperinto.fi Rakennusperintö - Tervan poltto Perinnemestari.fi

©